Ystävyyden Majatalo

Joulutervehdys ja kuulumisia

Jälleen kerran kiitämme sinua auttajien auttamisesta. Tämä muiden hyvyyden kierrättäminen on maailman parasta työtä. Viime itsetuntemuskurssin päätteeksi osallistujat kiittelivät sitä luottamuksen henkeä, jonka olemme tänne onnistuneet luomaan. Meistä tuntui niin hyvälle muistuttaa heitä siitä, että jos paikan henki rohkaisee kohtaamaan vaikeita asioita, se johtuu tuhansien ihmisten tänne kohdistamasta hyvästä tahdosta, siunauksesta, esirukouksesta tai miksi kukin sitä haluaa kutsua. Sen lisäksi rehellisyyden ilmapiiri pinttyy sellaisten tilojen seiniin, joiden suojissa on tarpeeksi monta vuotta puhuttu totta ja tarpeeksi johdonmukaisesti kohdattu mikä tahansa totuus armolla. Kaiken kruunaa vieraanvaraisuus, jonka tarpeeksi moni tukija on työllään ja taloudellisella anteliaisuudellaan tehneet mahdolliseksi. Sellainen poikii ja lisääntyy. Pieniä yhden ihmisen Ystävyyden Majataloja ja muutaman ystävän luomia avointen sydänten tiloja tulee aina vain lisää.

Edessä on tavallista pidempi ystäväkirje joten tässä hiukan sisällysluetteloa:

Sovinto on tehty

Olemme saaneet uuden ryhmätyöskentelytilan valmiiksi. Tiun suunnittelema, työmme tukijan Antin sponsoroima ja monen talkoolaisen rakentama Sovinto on vihdoin valmistunut. Se on meidän uusi kokous- ja ryhmätyöskentelytila. Sovinto mahdollistaa kahden toisistaan riippumattoman ryhmän pitämisen samaan aikaan. Sovinnon sisustus säädettävine pöytineen tekee siitä erityisen sopivan kokous- ja koulutuskäyttöön. Kunnolliset kuvat tilasta on vielä ottamatta, mutta tässä hiukan esimakua:

Sovinnon yhteydessä on pieni tapaamistila, jonka nimi on Oivallus. Se on rauhoitettu yksityisiin terapiakeskusteluihin ja hiljentymiseen. Se on helposti muutettavissa myös ryhmänohjaajan majoitustilaksi.

Molempien tilojen välittömässä yhteydessä on pieni keittiösyvennys, joka palvelee Sovinnossa työskentelevää ryhmää.

Kiitos kaikille ahkerille käsille, jotka olette tämän mittavan remontin toteuttaneet. Levitäthän sanaa uudesta palvelumahdollisuudestamme. Meillä voi hyvin pitää bisnespalaveria tai henkilöstön kehityspäiviä, jotka jatkuvat saunalla ja terassijuhlilla. Daniel ja Soile ovat käytössänne, jos haluatte jonkun erityissession rehellisestä kohtaamisesta tai jostain muusta aiheesta. Tulkaa Sovintoon riitelemään riitanne loppuun.

Sovinnon ensimmäinen askel

Daniel on varsinkin tosi tyytyväinen uuden ryhmätyötilan nimivalinnasta:

“Kun noin kymmenen vuotta sitten harkitsin toiminimen perustamista itselleni, mietin mihin sanaan elämäni tärkein teema voisi tiivistyä. Vastausta ei tarvinnut kauan miettiä. Sovinto. Olen aina yrittänyt päästä sovintoon oman elämäni ristiriitaisten pyrkimysten, tarpeitten ja unelmien kanssa. Miten elää sosiaalisena erakkona ja yhteisöllisenä johtajana, mukavuudenhaluisena laiskottelijana ja toisten palvelijana, depressiivisenä melankoolikkona ja toisten rohkaisijana jne? Minulle on aina ollut tärkeää päästä sovintoon menneisyyteni ja sitä muokanneiden tärkeiden ihmisten kanssa. Olen aina miettinyt, mitä pyydän anteeksi ja mitä ehdottomasti en halua katua. Mitä ja miten annan anteeksi ja onko asioita, joita en koskaan voi antaa anteeksi? Miten työni kautta voin rakentaa sovinnon siltoja? Olen tehnyt sovintoja ja toiminut sovinnon välittäjänä aina kun olen saanut siihen mahdollisuuden. Mikään muu sana ei voisi kuvata elämäni kaikkein tärkeintä teemaa, ei siksi että olisin hyvä siinä, vaan koska olen kaunaisuuteen taipuvainen ja pitkävihainen mies, joka ei juuri koskaan unohda kärsimäänsä pahaa.

Kaupparekisterissä sovinto sana oli kuitenkin jo varattu. Toiminimikin jäi laatikkoon, kun en halunnut alkaa itseäni hinnoitella, mutta kutsumukseni tuli tämän harjoituksen kautta tiivistettyä yhteen sanaan. Näen edelleen unta maailmasta, jossa katkeran ja kateellisen kilpailun tilalle hiipii kipeästi työstetty nöyrä sovinto ja kiitollinen anteliaisuus. Haaveilen yhteisöllisyydestä, joka hylkää hylkäämisen ja löytää tavan elää ilman uhreja. Kaipaan Jeesuksen opettamaa Jumalan valtakuntaa.

Toisin kuin populaaripsykologia opettaa, tärkeintä ei ole elää sovinnossa vain itsensä kanssa. Sovintoa ei tehdä vain korvien välissä tai sydämen salaisissa sopukoissa. Sovinto ei ole vain itseään kehittävän ihmisen yksityisasia. Se on lähisovintojen ja maailmanrauhan rakentamista sen pienimmistä alkutekijöistä käsin.

Mikä sitten on sovinnon ensiaskel, sen pienin mahdollinen alkutekijä? Minä luulen, että se on tuttu askel, jonka vastahakoisesti jätän tällä kertaa ottamatta. Pidättäydyn kostamasta. Hillitsen haluni maksaa potut pottuina. En ala jäljitellä loukkajaani.

Kostonhimoinen katkeruus ja kauna löytävät helposti hyvät perustelut toimilleen. Moraalinen oikeus on ikiajoista lähtien ollut kostajan paras ystävä. Vendetta on loukatun oikeustajun pakkomielle.

Enkä tarkoita vain verikostoa, vaan ihan tavallista arkipäivän mököttämistä, ilkeilyä, selän kääntämistä ja vastapanettelua. Niiden kautta annan toisen “maistaa omaa lääkettään”. Lääkkeen annostus nousee, samalla kun tauti johon lääkettä tarjotaan, pahenee. Kostajan on aina pantava astetta pahemmaksi.

Kun pidättäydyn kostamisesta, en silti luovu oikeuksistani. Päinvastoin. Jotta koskaan voisin tehokkaasti ajaa omaa tai toisen oikeutta, minun on ehdottomasti pidättäydyttävä kostosta.

Vaikka jätän tämän askeleen ottamatta, saatan jäädä vielä kauas sydämellisestä anteeksiannosta ja suhdetta eheyttävästä sovinnosta. Ehkä en koskaan edes pääse sinne asti, mutta pidättäytymällä kostosta varaan sillekin vaihtoehdolle pienen mahdollisuuden.

Vakuuttavin roolimallini tässä asiassa on Jeesus, jolla oli uskomaton kyky kantaa ihmisten hylkäävyyttä ja pahuutta, siirtämättä sitä, eteenpäin. Hän antautui ihmisten uhriksi rukoillen lynkkaajilleen anteeksiantoa. Hän tuli takaisin heidän luokseen kuoleman voittaneena anteeksiantona. Hän ei koskaan antanut seuraajilleen aihetta kohtalonsa kostamiseen. Kuoleman voittaneen anteeksiantajan seuraaminen voi vapauttaa katkeran mielen luhistumasta masennukseen tai murhaan. Kertomus Jeesuksesta auttaa minua uskomaan, että häijyys, väkivalta ja pahuus eivät sittenkään lausu elämämme viimeistä sanaa.

Siksi kostamisesta luopuminen ei ole heikkoutta. Se on väkivaltaa väkevämpään voimaan turvautumista. Raivonsa puuduttanut, oikeuden tajustaan luopunut ja vääryyteen alistunut anteeksiantaja on irvikuva kristillisestä sovinnon tekijästä. Loukatun raivo ja siitä noussut selkeä syytös on anteeksiannon ja sovinnon tekemisen edellytys, ei sen este.

Kiivasluontoinen Paavali tiivisti asian ytimekkäästi:“Vihastukaa, mutta älkää tehkö syntiä.” Hänen mielestään on asioita, joista pitääkin vihastua. Se kuuluu minänä pysymisen selkärankaan. Mutta kun raivostun, tai olen uppoamassa katkeruuteen ja kaunaan, tarvitsen jostain voimaa pidättäytyäkseni kostosta, väkivallasta ja hylkäämisestä. Se voi joskus tuntua aivan mahdottomalta.

Hitlerin salamurhayritykseen osallistunut saksalainen pappi Dietrich Bonhoeffer, joka teloitettiin natsien vankilassa muutaman päivä ennen toisen maailmansodan loppua, sanoi:

“Ymmärrämme, että kaikkea mennyttä ei voi korjata inhimillisin voimin. Historian pyörää ei voi kääntää taaksepäin. Kaikkia haavoja ei voi parantaa. Tärkeintä on, ettei tehdä uusia haavoja …”

80-luvun alkuun asti koko ihmiskunta pani toivonsa kansainväliseen kostosta pidättäytymiseen. Se toimi. Kauhun tasapaino pelasti maailman ydinsodalta ja antoi myöhemmin tilaa oikean sovinnon rakentamiselle. Nyt maailmassa on taas johtajia, jotka korskeilevat kyvyllään ja valmiudellaan iskeä takaisin. Kostamisesta on taas tulossa miehisyyden mitta ja miehet kuvittelevat itsensä jumalansa kaltaisiksi. Kaikista suurisuisimmilla solvaajilla on valta tehostaa vihapuhettaan ydinpommeilla. Yksi tekee sitä kristillisen kulttuurin suojelemisen nimissä

Ihmiskunta on aikojen alusta asti projisoinut oman koston halunsa jumalten ominaisuudeksi. Sellaisena hän esiintyy monissa pyhissä kirjoituksissa, myös Vanhan Testamentin alkusivuilla. Juutalais-kristillisessä perinteessä Jumala kuitenkin vähitellen paljastaa itsensä uhrin puolella olevaksi ja kaikkia varauksetta rakastavaksi. Evankeliumien kertomuksissa Hän itse antautui ihmisen väkivallan uhriksi. Silti suuri osa lännen kristityistä edelleen uskovat, että Jeesus kuoli Jumalan koston sijaisuhrina. Minusta risti näyttää enemmänkin kertomukselta siitä, mitä ihmisten välinen kilpaileva kateus ja kostonhalu aina on tuottanut ja edelleen tuottaa. Joku joutuu aina yhteisöä uhkaavan villiintyneen kostovimman sijaisuhriksi, syntipukiksi, joka kantaa kaikki kostot nahoissaan.

Satavuotias Suomi kantaa vieläkin alkumurhiensa katkeruutta suonissaan. Silti saamme kiittää esi-isiämme myös siitä, että tarpeeksi moni pidättäytyi kostamisesta ja niin ristiriitojaan kantava ja vähitellen niistä toipuva kansa rakentui tasavallaksi, joka uudestaan villiintyneestä vihapuheesta huolimatta pystyy yhtenäisenä juhlimaan olemassaoloaan kansojen seassa.

Se kostosta pidättäytyminen mitä me opimme perheissämme, työpaikoillamme ja kansallisten ristiriitojen keskellä, tekee meistä mahdollisia sovinnon rakentajia myös keskenään kilpailevien kansojen keskuudessa. Siinä meillä olemassaolon tarkoitusta kylliksi. Eläköön sovintoja rakentava Suomi.”

Soile esittäytyy

Soile on äiti, Danielin kumppani elämässä ja työssä. Ystävyyden Majatalossa hän yhteisöhoidon ohjaaja ja ihmisten auttaja. Soile opiskelee tällä hetkellä psykoterapeutiksi, koska hän haluaa auttaa ihmisiä pois tuskasta ja osallistua yhteisömme kehittämiseen vielä paremmaksi paikaksi käsitellä kolhujaan:

soilen kuva“Arvostan valtavasti sitä syvälle juurtunutta kohtaamisen henkeä, joka Majatalossa on kolmenkymmenen vuoden aikana kasvanut. Yhteisöllinen vastavuoroisuus on vahvistanut haluani palvella muitakin heidän kasvussaan rehelliseen ja rakastavaan elämään.

Käyn täällä päivittäisiä keskusteluja talon asukkaiden ja täältä tilapäisesti apua hakevien kanssa. Työnohjausta saan Danielilta, omalta terapeutiltani ja tietysti kouluttajiltani Psykoterapiainstituutissa. Unelmani on tulevaisuudessa erikoistua traumaterapeutiksi. Se on ala, joka viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on kehittynyt valtavasti. Sydämessäni asuu usko siihen, että lapsena rikotullakin on mahdollisuus tarpeeksi ehjään ja hedelmälliseen elämään. Yhteisöllisellä vertaistuella on tärkeä merkitys raskaankin menneisyyden kohtaamisessa.

Majatalo on koti myös tyttärelleni. Rakastan täällä emännöintiä, ihmisten kohtaamista, talon väen kanssa viihtymistä, siivoamista, tiskaamista ja kaikkea yhteisen kotimme arkeen liittyvää.

Olen niin kiitollinen kaikille ystäville, jotka olette tehneet tämän paikan turvalliseksi varakodiksi sadoille sellaista tarvitsevalle. Arvostan jokaista mahdollisuutta saada tutustua teidän tarinaanne ja kuulla jotain suhteestanne tähän taloon ja työhön.”

Tejan tultua johtamaan käytäntöä, Soile on entistä tiiviimmin voinut keskittyä yhteisön jäsenten tukemiseen. Pari vuotta Daniel ja Soile hoitivat kaikki tapaamiset yhdessä. Nykyään Soile hoitaa melkein kaikki keskustelut yksin. Hän on siinä erittäin aloitteellinen ja ahkera. Monet ovat muutaman kuukauden jälkeen päässeet uuteen alkuun omassa elämässään ja vaihtuvuus talossa on siksi kasvanut huomattavasti. Soilella on täällä opiskelun edellyttämiä harjoitusasiakkaita paljon enemmän kuin koulutus vaatisi. Danielkin pääsen työnohjauksen kautta oppimaan itselleni uusia työskentelytapoja. Näin he voivat molemmat monipuolistaa toistensa työskentelyä.

Kurssityössäkin Soilella on koko ajan aktiivisempi rooli. Ensi vuonna hän ja Daniel vetävät yhdessä vuoden pituisen Nais/Mies itsetuntemuskurssin. Kuuden naisen ja kuuden miehen kanssa kokoonnumme kuusi viikonloppua vuoden aikana kohtaamaan itseämme ja toisiamme. Puolet ryhmästä on ilmoittautunut, joten vielä ehdit mukaan. Vuosituhannen vaihteesta asti Daniel on vetänyt mieskursseja, mutta juuri nyt hän ei enää huvita ohjata yksin. He odottavat innostuneena kurssiseikkailun alkamista ensi vuoden alussa.

Kotkansydän muuttaa Majataloon

Olimme juuri aloittamassa viikoittaisen Sydänryhmämme, kun yksi yhteisömme jäsenistä kertoi, että Kotkansydämen sivut kuulemma sulkeutuvat.

Viimeisen vuoden ajan olemme ryhmässä lukeneet Päivän tekstin. Monet meillä käyneet ja jonkun aikaa asuneet toipujat ovat Kotkansydämen matkakertomuksesta saaneet rohkaisua omaan vaellukseensa. Daniel muistaa erään rakkaan ihmisen, joka luki ensimmäisiä kappaleita Pois Tuskasta itsemurhayrityksen jälkeisessä lääkehuurussa. Niistä upposi rääkättyyn mieleen niin vakuuttavan lohduttavaa lempeyttä, että uusi elämä alkoi siitä. Eikä hän ole ainoa. Sivuilla on käyty yli 10 miljoonaa kertaa. Lukuisat eri toipujat ovat saaneet ohjausta Kotkansydämen jakamasta kokemuksesta.

Muistissa on oikein hyvin myös sen miesryhmän, jossa Kotkansydämen toipumisprosessi vauhdilla lähti käyntiin. Muita ryhmäläisiä suorastaan ärsytti se tyyneys ja itsessään pysymisen rauha, joka häneen alkoi juurtua. Turhaan yritimme provosoida häntä eksymään siitä. Matka jatkui pitkässä kaaressa takaisin Majataloon.

Meille oli hetkessä selvää, että nuo sivut haluamme säilyttää. Ne ovat tärkeän pyhiinvaellusmatkan päiväkirjamerkintöjä, kertomus kaukaa kotiin tulemisesta, tavallisen arjen pyhittämisestä, kaikkeen ja kaikkiin kuulumisesta, yhteydessä olemisesta ja kutsumuksen kuiskauksen kuulemisesta kohtalon kolisevien rattaiden melskeessä.

Daniel on itse koko ikänsä hahmottanut elämänsä tärkeimpiä asioita kirjoittamalla Ystäväkirjeitä. Viime vuodet hän on tutkinut uskonnon ja väkivallan suhdetta ym Teoblogissa. Massivinen Blogi hahmottuu vähitellen ihmiskunnan historialliseksi matkakertomukseksi veriuhrien uskonnoista ketään hylkäämättömään elämään, kaikkia ja kaikkea rakastavaan vastuuseen.

Kotkansydäntä ja Danielia yhdistää myös se, että he ovat molemmat jakaneet koko kirjallisen elämäntyömme ilmaiseksi kenen tahansa käyttöön. Täydentäkööt tarinamme toisiaan ja kutoutukoot ne siihen kokonaiskertomukseen, jolla on oikeasti hyvyyteen kurkottava juoni ja ikuinen tarkoitus.

Yksi toipumistarina

”Saavuin Ystävyyden Majataloon viime keväänä. Olin kahden vuoden sisällä kokenut kaksi traagista menetystä. Puolisoni yllättävä lähtö yli 30 vuoden avioliitosta. Hän ihastui puolet nuorempaan naiseen ja teki lapsen hänen kanssaan. Minä jäin yksin hoitamaan vakavasti sairasta poikaamme. Mies keskittyi uuteen elämäänsä. Poikamme menehtyi ja minä löysin hänet kuolleena kotoaan.
Tullessani Majataloon voimani olivat nollassa ja elämäni oli selviämistä hetkestä toiseen. Työelämästä olin ollut poissa jo puoli vuotta. Tarvitsin lääkitystä ja terapiaa.

Majatalossa sain levätä rauhassa koirieni kanssa. Soilelta sain säännöllistä keskusteluapua. Tulin oikeasti kuulluksi ja nähdyksi. Itsetuntoni alkoi kohota, kun osallistuin talon töihin ja tunsin itseni taas arvostetuksi. Sain ihania uusia ystäviä, joiden kanssa toimiminen oli hauskaa. Ilo astui uudestaan elämääni. Sydänryhmään oli hyödyllistä osallistua. Siinäkin sain jakaa taakkaani ja muiden kokemukset antoivat minulle uusia näkökulmia.
Aloin taas toteuttaa ammattiani kääntäjänä. Loppusyksystä palasin kotipaikkakunnalleni ja palasin askel kerrallaan takaisin työelämään.

Menetyksistäni huolimatta sain viettää ihanan ja iloisen kesän Majiksessa. Monet kehittävät keskustelut, aivan uudenlaiset ystävät, avoin ja jakava yhdessäolo, kimpassa talkoilu, luonnossa liikkuminen, saunominen, uiminen jne auttoivat minut pahimman yli ja käynnisti sellaisen toipumisprosessin, jota voin jatkaa missä vain. Ystävyyden Majatalo jäi minulle turvapaikaksi, johon koen itseni tervetulleeksi milloin vain.

Majatalossa on hieno toimintakulttuuri ja toimiva yhteisö. Sieltä koen löytäneeni itselleni kodin menetysteni jälkeen. Tästä olen teille kaikille erityisen kiitollinen! Kiitos Soile ja Daniel ja koko Majiksen muu väki! Rakastan teitä!

Scarlett Charlotte and her doggies.”

Pyydämme apua

Tavoitteemme on saada Kotkansydämen tärkein materiaali samaan formaattiin kuin TeoBlogi. Siihen tarvitsemme kuitenkin jonkun, joka tekee tarvittavan käsityön. Oletko sinä kiinnostunut ohjeistettuna siirtämään tekstin uuteen selkärankaan? Ota yhteyttä Tejaan, joka opastaa sinua siinä.

Tarvitsemme apua myös joissakin sähkötöissä, joita vain ammattilainen saa tehdä. Ei ole kuin muutaman päivän työ, jonka voisimme korvata aika monen päivän lomalla tai sopivaksi sovitulla summalla rahaa.

Kaksi suihkua ja yksi WC ovat tällä hetkellä pois toiminnasta, kunnes niille löytyy remppakykyisiä talkoolaisia tai ehkä jopa veski- tai suihkukummeja. Ei se tarkoita sitä, että sinun pitäisi niissä yöpyä tällä käydessäsi, mutta voisit niiden kautta jättää näyteen luovuudestasi Majtaloon.

Tarvitsemme myös uusia jäseniä ja sen kautta jäsenmaksuja. Emme saa mitään julkista tukea ja mieluiten toimimmekin vain yksityisen hyväntahtoisuuden varassa. Olemme aina tehneet töitä hyvin pienellä palkalla ja niin pienellä budjetilla, ettei moni sitä uskoisi todeksi. Soile on tähän asti tehnyt oman työnsä ilmaiseksi.  Opiskelukustannuksiin hänellä on yksityinen sponsori, mutta tyttärensä ja omien menojensa kattamiseksi hän tarvitsee apua. Haluatko sinä auttaa meitä maksamaan hänelle palkkaa? 

Tukemalla työtämme autat kriisin kohdanneita toipumaan, syrjäytymisvaarassa olevia löytämään uuden otteen elämäänsä ja työllistymään, väkivaltaa kohdanneita löytämään sydämensä ja selkärankansa ja yksinäisiä löytämään ystäviä. Olemme jatkuvasti päivystävä pieni varakoti monille, jotka jaksavat, koska tietävät minne mennä kun omat voimat loppuvat.

Ostamalla Ystävyyden Majatalo Oy: osakkeita tuet myös kiinteistömme ylläpitoa ja kunnostusta. Ensi vuonna 90v täyttävä päätalomme on perusterveessä kunnossa, mutta kaipaa kuitenkin jatkuvaa huolenpitoa ja tilojen uusimista. Seuraavaksi valmistuu Tiun ja talkoolaisten avulla remppaama iso 4 hengen kummihuone pikkutaloon. Keväällä kunnostamme yhden huoneen pieneksi kuntosaliksi ja sitten taitaakin olla vihdoin suuren keittiöremontin vuoro. Työtä siis riittää ihmisten ja talojen kanssa. Suosittele meitä autettaville ja auttajille.

Sovinnollista Joulua ja oivaltavaa uutta vuotta sinulle rakas ystävämme.

Daniel, Soile, Teja ja kumppanit.

P.S. Vuoden vaihteen taukopaikka. Pysähdymnme ja kohtaamme. Hiljennymme ja olemme vuorovaikutuksessa. Kiitämme ja kadumme. Kuuntelemme ja jaamme. Punnitsemme mitä kokemastamme otamme edelleen jalostettavaksi ja mitä jätämme haitallisena pois elämästämme.

Saunomme, uimme ja juhlimme perinteisin ilotulittein. Ainoastaan vuoden viimeiset tunnit ohjelmoitua yhdessäoloa. Muuten improvisoimme tarpeen mukaan.
Kahden vuorokauden (30.12.-1.1.) juhlatäysihoitohinta 100€. Maksuvaikeudet huomiodaan ja talkoillakin voi.

P.P.S. Myöhästyneet itsenäisyyspäivän onnittelut yhteisömme entiseltä jäseneltä ja aidolta maailman kansalaiselta Jason Carterilta:

Ajankohtaisia uutisia kirjoittelee majatalon isäntä, Daniel Nylund.

Uutisiin hän yleensä valitsee jonkun ajankohtaisen, teologisen tai kaunokirjallisen aiheen ja kietoo ne majatalon sen hetkisiin kuulumisiin.

Pysy mukana tulevista tapahtumista ja kursseista tilaamalla:

Ajankohtaista RSS-syöte

Tapahtuma­kalenteriKurssit ja juhlat koko vuodelle